Kuulin jonkun puhuvan minusta naapurihuoneessa. Vitsaillen – oltiin hyvissä väleissä. Kehoni jäykistyi, hengitykseni pysähtyi, vatsanpohjassa velloi. En tosin huomannut näitä kehoni reaktioita siinä hetkessä. Huomasin ahdistuksen, mutta siirsin sen järjellä sivuun.
Tiesin, ettei hän tarkoittanut pahaa. Miksi hermostuisin leikinlaskusta?
Liru laru loru, moni turha poru ratkiriidaksi muuttuu
Löpö löpö löpö, se on ihan höpö, joka leikistä suuttuu
Ethän sinäkään leikistä suutu?
Tunteet ohituskaistalla
Sattumoisin juuri tuona päivänä, vuosia sitten, minulle avautui, kuinka hyvä olinkaan ohittamaan tunteitani. Olin sisäistänyt lastenlaulun opetukset hyvin: suuttuminen on turhaa, harmistuminen hölmöä. Miksi keskittyä pahaan oloon, kun sen voi katkaista jo alkuunsa?
Olen sittemmin ymmärtänyt, että kaikki tunteet ovat tärkeitä. Myös ne negatiiviset. Jos et huomaa ja tunne omia tunteitasi, ne kasaantuvat ja vaikuttavat elämääsi, vaikka olisit kuinka hyvä hautaamaan ja sivuuttamaan niitä. Tunteiden ohittaminen saa ne huutamaan entistä lujempaa, monesti aivan väärissäkin tilanteissa.
Minunkaan ahdistusreaktiossani ei ollut oikeastaan kyse juuri tuosta tilanteesta. Järkeni oli oikeassa: Minulle ei tarkoitettu pahaa, mutta minussa aktivoituivat lapsuuden kokemukset selän takana puhumisesta. Kokemus siitä, että minulle naurettiin, oli aito, vaikka se nousikin vuosien takaa. Vanhat tunteet heräsivät ja antoivat minulle mahdollisuuden viimein tuntea ja huomata ne. Ja vasta tämän huomioimisen kautta ne alkoivat menettää otettaan minusta.
Opi huomaamaan tunteesi
Tunnistatko itsessäsi taipumusta selitellä tunteita pois?
Kun löydät itsesi selittelemästä, ensimmäinen askel on huomata tilanne. Noteeraa ajatuskelasi ja myönnä itsellesi, että tässä tapahtui nyt jotain, joka herätti tunteita.
Keho kertoo tunnereaktioista
Seuraavaksi kiinnitä huomio kehoosi. Kuulostele sitä: Kiristyykö jokin kehonosa, reagoiko vatsa, tiheneekö syke?
Kaikki tunteet tuntuvat kehossa, ja kehon kautta on mahdollista päästä niihin käsiksi, vaikka mieli yrittäisi jatkaa elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos et ole tottunut kuuntelemaan kehoasi, voi olla vaikea huomata sen reaktioita. Mitä useammin pysähdyt kuuntelemaan, sitä helpommaksi se kuitenkin muuttuu.
Hengitä ja anna tilaa
Kun olet tunnistanut tunteen kehossasi, anna sille tilaa. Hengitä rauhallisesti ja anna tunteen tuntua. Ihan vaan tuntua. Voit nimetä tunteen, jos osaat. Voit myös varovasti kuulostella, löytyykö sen takaa jotakin muuta, kuin tämänhetkinen tilanne. Mutta pysy läsnä tunteessa.
Voi olla pelottavaa pysähtyä vaikeisiin tunteisiin – ne voivat olla todella suuriakin. Sinussa on kuitenkin tilaa niille kaikille. Sivuuttaminen ja poissulkeminen tekevät tunteista helposti liian suuria kestää, mutta huomaaminen ja hyväksyminen antavat niille tilaa olla, juuri sellaisina kuin ne ovat. Ja kun tunteet saavat tulla huomatuksi ja hyväksytyksi, ne alkavat hellittää. Mikään tunne ei ole pysyvä, kaikki ne menevät aikanaan ohi.
Pysy tunteessa niin kauan kuin tuntuu oikealta. Kunnes koet, että olet valmis. Kuulostele oloasi harjoituksen jälkeen. Miltä keho tuntuu nyt? Entä mitä tapahtui ajatuksille?
Ota tunteet todesta
Suurin osa meistä elää niin vahvasti järjen ja ajatusten maailmassa, että tunteiden ohittaminen on pelottavankin helppoa. Eikä sitä useinkaan itse edes huomaa tekevänsä – ei ennen kuin tunnereaktiot tekee itselleen näkyviksi kehon kokemukseen pysähtymällä.
Minulle tuo tilanne vuosia sitten oli merkittävä, sillä se oli ensimmäinen tunnekokemus, jonka äärelle todella pysähdyin kehotuntemusten avulla. Tunnustin itselleni, että järkeilystäni huolimatta tämä kokemus satutti minua, ja vasta siitä aukeni tie sen käsittelemiseen.
Sillä höpö ei olekaan se, joka ”leikistä” suuttuu, vaan se, joka ei ota tunteitaan todesta.
Jos ylläoleva harjoitus tuntuu vaikealta, tai sinusta tuntuu ettet selviä tunteidesi kanssa omin voimin – ota yhteyttä! Musiikkiterapeuttina autan stressaantuneita, ahdistuneita sekä masentuneita, jotka kaipaavat kevyempää oloa ja lisää itseluottamusta. Tunnistatko itsesi?
