Tunteiden käsittely ei tapahdu päässä

Oletko hyvä puhumaan tunteistasi? 

Jos olet jo opetellut tunnistamaan ja ymmärtämään tunteitasi ja käytöstäsi, voi olla että olet todella hyvin kärryillä siitä millaisia tunteita ja niihin liittyviä käytösmalleja sinulla on. Tunteiden kanssa selviäminen ja käytösmallien muuttaminen voi silti olla todella vaikeaa.

Joskus voi käydä niinkin, että kun etsii apua esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennusoireiluun, joutuu huomaamaan olevansa liiankin hyvä selittämään ja ymmärtämään itseään. Monella on kokemuksia siitä, että ei tule oireineen otetuksi vakavasti, koska osaa selittää tilanteensa ”liian hyvin”. 

Varo tunteiden ohittamista

Tunteiden käsittelyyn ei kuitenkaan pelkkä logiikka riitä. Itse asiassa tunteista puhumalla voi tosiasiassa onnistua ohittamaan ne, jos niiden kokeminen unohtuu.

Ei riitä, että pohdiskelee surua ja vihaa, jos ei kehollisesti tavoita noita tunteita. Tuntematta jääneet tunteet aiheuttavat fysiologista stressiä, joka ei pääse purkautumaan ilman kosketusta niihin. Tämä voi ilmetä esimerkiksi ahdistuneisuutena, levottomuutena tai turtumuksena. 

Tunnekokemus on tärkeä

Jos sinulla on taipumusta pysytellä päässäsi tunteita työstäessäsi, kannattaa kiinnittää huomiota tunnekokemusten huomioimiseen ennen niiden analysoimista.

Ensimmäinen askel on tämä: Pysähdy. 

Ennen kuin ryhdyt miettimään miksi ahdistaa, suututtaa tai on muuten vaikea olla, pysähdy huomaamaan tunne. Miltä tuntuu kehossa? Pystytkö tavoittamaan, missä kohtaa kehoa se tuntuu? Mitä tapahtuu hengitykselle?

Samalla kuin havainnoit tunnetta, tunne jalat maassa ja kiinnitä huomio ympäristöösi. Näin on helpompi pysytellä nykyhetkessä, eikä tunne vie kokonaan mukanaan.

Pienin askelin eteenpäin

Mitä useammin pysähdyt havainnoimaan, sitä helpommaksi se muuttuu. Aluksi voi olla vaikea tavoittaa tunnetta, kun mieli on niin tottunut ottamaan ohjat. Voi olla myös niin, että tunteiden voima on valtavan suuri – onhan siihen jokin syy, että ne on alunperin sysätty sivuun. 

Kannattaakin harjoitella pikkuhiljaa, ja muistaa aina ankkuroida itsensä myös nykyhetkeen. Ajan kanssa kapasiteetti kokea tunteita kasvaa. Ehkä alat myös huomata, ettei analyysi ja selittäminen loppujen lopuksi aina tunnukaan niin tarpeelliselta.

Musiikkiterapeuttina autan stressaantuneita, uupuneita, ahdistuneita sekä masentuneita, jotka kaipaavat kevyempää oloa ja lisää itseluottamusta. Tunnistatko itsesi?