Mikä määrittää sinua – ja miten se rajoittaa elämääsi?

Kirjoitin tässä päivänä eräänä esittelyä itsestäni ja päädyin pohtimaan sitä, miten vähän erilaiset tittelit tai muut määritelmät lopulta kuvaavat ihmistä. Äänihoitaja, hyvinvointivalmentaja, musiikkiterapiaopiskelija. Kaikki nämä luovat jonkinlaisia mielikuvia, mutta mitä ne lopulta kertovat minusta?

Roolit ja määritelmät leimaavat ihmistä

Kaikilla on elämässään monenlaisia rooleja. Ammattiin liittyviä, perhesuhteisiin liittyviä, harrastuksiin liittyviä. Ne toimivat toisaalta identiteetin rakennuspalasina, mutta voivat joskus olla myös rajoittavia. Varsinkin, jos niiden ulkopuolelle meneminen alkaa tuntua mahdottomalta.

Leimaamme itseämme myös monin hienovaraisemmin tavoin. Thomas Gordonin vuorovaikutuskursseilla varoitetaan leimaamasta ihmistä käytöksen perusteella esimerkiksi itsekkääksi – sen sijaan pitäisi katsoa ihmistä käytöksen takana. Sama pätee myös itseen.

Saatamme pitää itseämme rohkeina, luotettavina tai ahkerina. Tai sitten ujoina, suupaltteina tai laiskoina. Käsitys itsestä muodostuu elämän myötä, ja minäkuvan juuret ovat syvällä varhaislapsuudessa. Entä kun ahkeruudesta muodostuu taakka, odotus siitä että on aina saatavilla ja hoitaa kaikki hommat aina ajoissa ja hyvin? Onko enää varaa olla jaksamatta? Tai onko ujous tuomio epävarmuuteen ja ulkopuolisuuteen loppuelämäksi?

Katso pintaa syvemmälle

Mitä jos voisikin toimia toisin? Jos kaikki nuo roolit ja rajoittavat määritelmät olisivatkin vain pintaa – jokin kuvajainen todellisesta sinusta, siitä jota ei voi lokeroida ja määritellä. Ihan kuin siinä tarinassa, jossa joukko sokeita yrittää saada selkoa elefantista, jokainen kuvaillen eläintä täysin eri tavalla. Ei kukaan ole yksiulotteinen, eikä mikään yksi ominaisuus määritä ihmistä.

Jokainen määritelmä voi olla osatotuus siitä millainen olet, mutta sen mukana olevia rajoituksia ja odotuksia ei tarvitse kantaa mukanaan. Miltä tuntuisi luopua niistä?

Allaolevan meditaation avulla voit kokeilla miten tiukassa rajoittavat määritelmät sinussa ovatkaan. Äänitteen kesto on n. 14 minuuttia.

Vahvimmankin minäkuvan voi kyseenalaistaa

Jos et pysty kuuntelemaan meditaatiota, voit myös tutkiskella määritelmiä itsessäsi esittämällä itsellesi esimerkiksi näitä kysymyksiä:

Miltä tämä määritelmä tuntuu kehossa?
Mitä odotuksia ja vaatimuksia sen mukana tulee?
Onko se osa minua?
Mitä jos määritelmä tulee ulkopuolelta?
Minkä muodon se voisi ottaa, ja onko se minussa sisällä vai ulkopuolella?
Miltä se näyttää ulkopuolelta katsottuna?
Voiko sen muotoa muuttaa toisenlaiseksi?
Voiko sen kääntää voimavaraksi?

Mitä huomaat?