Vatvominen

Miksi vatvominen ei helpota tunnereaktioita

Kuvitellaanpa hetki, että huomaat kumppanisi hymyilevän jollekulle toiselle vähän liian syvään, katsovan tätä vähän liian pitkään. Mitä mielessäsi liikkuu?

Jos olo on yhtään epävarma, ajatukset saattaisivat liikuskella esimerkiksi tällaisia latuja:

Mitä nyt, onko hän ihastunut? Enkö minä riitäkään? Tuo toinen on kauniimpi/laihempi/fiksumpi/lihaksikkaampi, enhän minä ole mitään. Mitä minä nyt teen? Ei kai niillä ole suhde? Onko minulta jäänyt jotain huomaamatta? Miten ne kehtaavat! Tietävätkö kaikki muutkin? Huomasivatko tuon? Kaikki pitävät minua pilkkanaan. Ihan niin kuin silloin yläasteella, kun……

Jatka lukemista

Keinoja ylikierroksilla olevan hermoston rauhoittamiseksi

Kun päivä toisensa jälkeen on kiireinen ja kuormittava, on vaikea nähdä edes vaihtoehtoja. Mitä hektisempää arkesi on, sitä paremmin kehosi tottuu siihen. Eikä tottuminen ole hyvinvointisi kannalta hyvä asia, sillä hermosto kiertyy yhtä tiukemmin ylikuormitustilaan, ja mitä kauemmin kuormitus kestää, sitä vaikeampi siitä on irrottautua.

Ehkä olet huomannut, että kun joskus pääset kunnolla rentoutumaan, on olo jo seuraavana päivänä yhtä kireä kuin aiemminkin. Kehosi on tottunut toimimaan ylikierroksilla, joten rentoutumisen hetket ovat tosiaan vain hetkellisiä, vaikka tilanteen olisi syytä olla toisin päin.

Meidän tulisikin opettaa hermostomme pitämään rentoa ja tasapainoista oloa normaalitilana. On selvä juttu, että lihakset vahvistuvat ja kunto kasvaa vain säännöllisellä liikkumisella. Vastaavasti myös hermosto vaatii säännöllistä harjoitusta tasapainossa pysyäkseen.

Jatka lukemista

Unelmien loma

Unelmien loma ja miten sellainen saavutetaan

Jos elämäsi on sellaista kuin suurimmalla osalla meistä, olet joutunut tänäkin kesänä kohtaamaan kesälomapettymyksiä. Unelmien loma oli valmiiksi suunniteltu, mutta todellisuus romutti sen jälleen.

Miten kylmät säät osuvatkin aina juuri omaan loma-aikaan? Tai kesäflunssa iskee ja odotettu mökkiloma kuluu kuumeisia lapsia hoivaten. Vai kävikö niin, että lapset eivät halunneet ylipäätään lähteä mihinkään ja perheen yhteinen laatuaika oli lähinnä sitä, että takapenkillä riideltiin ja perillä kuunneltiin kitinää ja kyselyjä siitä milloin lähdetään kotiin?

Ehkä päädyit laskemaan päiviä siihen että pääset taas töihin lepäämään. Ja silti seuraavana kesänä sorrut taas lataamaan lomiin odotuksia kuvitellen, että ensi kesänä on toisin. Mutta miten sen toisenlaisen loman voisi oikeasti tavoittaa?

Jatka lukemista

Heitä lenkkarit välillä jalasta

Elämä selviytymismoodissa

Kevään kiireisimmät viikot ovat meneillään! Pysy mukana, hommat pakettiin, kesällä sitten huilataan!

Olen kuunnellut viime aikoina herkällä korvalla tämäntyyppisiä kommentteja: “Kuukausi enää, sitten alkaa kesäloma ja stressi helpottaa. Kyllä mä siihen asti selviän.

Kesäloman sijaan kyseessä voi olla tiimin resurssipulan helpottaminen, tulevaisuudessa häämöttävä vanhempainvapaa tai koko kevään kestäneen kuormittavan projektin loppuunsaattaminen. Miten helposti sitä tulee huhkittua jaksamisen äärirajoilla ja tähyiltyä jopa kuukausien päähän tulevaisuuteen sitä hetkeä, kun ehtii huokaista.

Jatka lukemista

Lapsuuden haavat on mahdollista parantaa

Lapsuuden haavat ja vaikeus luoda ihmissuhteita

Kuvittele se tuskallinen hetki, kun uudessa porukassa kaikki muut tutustuvat ja vaihtavat puhelinnumeroita heti kättelyssä, kun itse katsot vierestä. Ehkä se oli uusi harrastus, johon lähdit ajatellen, että tällä kertaa tutustut muihin ja saat uusia ystäviä. Vain huomataksesi, että kaikki muut saivatkin, mutta sinun kanssasi ei viihdy kukaan. Jäät yksin, taas.

On kamala tunne huomata, ettei kelpaa. Helposti sitä lakkaa yrittämästä – kuka jaksaisikaan sietää jatkuvaa torjuntaa tai ohittamista. Miten kaikki muut onnistuvat saamaan yhteyden toisiinsa, ja miksi se olet aina sinä, joka jää ulkopuolelle?

Jatka lukemista

Tunteinen ohittaminen on haitallista

Järki ja tunteet: Ethän ohita tunteitasi?

Kuulin jonkun puhuvan minusta naapurihuoneessa. Vitsaillen – oltiin hyvissä väleissä. Kehoni jäykistyi, hengitykseni pysähtyi, vatsanpohjassa velloi. En tosin huomannut näitä kehoni reaktioita siinä hetkessä. Huomasin ahdistuksen, mutta siirsin sen järjellä sivuun.

Tiesin, ettei hän tarkoittanut pahaa. Miksi hermostuisin leikinlaskusta?

Liru laru loru, moni turha poru ratkiriidaksi muuttuu
Löpö löpö löpö, se on ihan höpö, joka leikistä suuttuu

Jatka lukemista

Sisäisen rytmin kuunteleminen lisää hyvinvointia

Istuin hiljattain tietokoneella tekemässä hommia ja kaipasin jotakin keskittymistä avittavaa musiikkia, mutta kaikki meditatiiviset ja rauhalliset kappaleet lähinnä ärsyttivät. Kesti hetken että tajusin: tarvitsin rytmiä. Ei mitään liian raskasta musiikkia, mutta rytmillistä ja eteenpäinvievää, joka veisi myös työasioita eteenpäin.

Millaisissa rytmeissä elät?

Miten olennainen asia rytmi onkaan. Elämä on täynnä monenlaisia rytmejä – on unirytmit, päivärytmit, ruokarytmit, viikkorytmit… ja tietenkin kehomme rytmit kuten hengitys, sydämen syke ja kuukautiskierto. Maapallokin pyörii omassa rytmissään, johon luonto asettuu vuodenkierron myötä.

Ihmisen arki ei useinkaan asetu luonnon rytmeihin, minkä seurauksena elämä voi olla pakkotahtista ja ilotonta muiden rytmien tahdissa marssimista. Tai jos olosuhteet sen sallivat, voi elämä myös muodostua rytmittömäksi ajelehtimiseksi, jolloin on vaikea saada asioita aikaan.

Jatka lukemista

mielialan säätely musiikin avulla

Parempi arki – Mielialan säätely musiikin avulla

Ajatus harhailee. Pitäisi saada tärkeä teksti kirjoitettua, mutta mitään ei synny. Aikataulu pukkaa päälle, hermostuttaa. Some imee mukaansa, mutta tekemättömät työt ahdistavat. Kunnes ruudulle osuu musiikkivideo, joka saa ahdistuksen katoamaan. Rytmit ja melodiat vievät mennessään, ja pian iskee inspiraatio: tekstiä alkaa syntyä kuin itsestään.

Monesti musiikki vaikuttaa arjen tiimellyksessä meihin vaivihkaa, vähän yllättäen ja huomaamatta. Musiikin avulla mielialan säätely on kuitenkin yllättävän helppoa, kun sen tekee tietoisesti. Kiinnittämällä huomiota siihen, miten musiikki vaikuttaa omaan oloon, on helpompi käyttää sitä työkaluna sujuvamman arjen löytämiseksi.

Jatka lukemista

Hoitava ääni tasapainottaa kehoa

Äänihoidon fysiologiset vaikutukset

Jos olet koskaan ihmetellyt, mitä hoitava ääni oikeastaan on ja mitä hyötyä siitä saa, tämä artikkeli vastaa kysymyksiisi. Fysiologisella tasolla äänihoidon vaikutukset liittyvät kehon normaalin toiminnan palauttamiseen ja kehon epätasapainotilojen korjaamiseen.

Äänihoito syvärentouttaa

Äänihoito on valtavan rentouttavaa. Rentouttava vaikutus johtuu mm. siitä, että harmoniset äänet aktivoivat parasympaattista hermostoa, joka saa kehon ‘taistele tai pakene’ -reaktiot laantumaan. Jos kehossa on kireyttä, hoitava ääni auttaa lihaksia rentoutumaan ja antaa hengitykselle tilaa kulkea vapaammin.

Jatka lukemista