Kun kaikki tuntuu olevan liikaa, voi olla että tekee mieli vetäytyä maailmalta.
Jos on masentunut, ehkä mikään ei tunnu miltään. Ahdistuneena ulkomaailma voi olla vaikea ja ahdistava paikka. Uupuneena kaikki kuormittaa.
Ratkaisu saattaa olla vetäytyä, eristäytyä muista. Selviytyäkseen tai koska ei ole voimia muuhun.
Valmennusasiakkaani kärsivät usein uupumuksesta, ja tunnistavat itsessään jatkuvan hermostollisen ylivireystilan. Tyypillisesti heillä on jo minun vastaanotolleni tullessaan käytössään monia erilaisia harjoituksia ja keinoja hermoston rauhoittamiseen, mutta kierrokset eivät silti pääse laskemaan. Miksi hermosto ei rauhoitu?
Mikä siis mättää?
Minun, kuten niin monen muunkin, oli lapsena ja nuorena vaikea tunnistaa tunteitani. Olin ”kiltti tyttö” ja oppinut ohittamaan ison osan vaikeista tunteista. En todellakaan osannut puhua niistä.
Mutta kun olo oli tavalla tai toisella levoton ja hankala, istuin pianon ääreen ja aloin soittaa – fiiliksellä ja tunteella, viis siitä meneekö ihan putkeen.
Musiikkiin mahtuivat ne tunteet, joilla ei ollut muuta muotoa, vaikka en sitä itse silloin vielä ymmärtänytkään.
Tukeudutko toisiin, vai pyritkö selviämään yksin?
Self-help ja hyvinvointivinkit ovat tärkeitä, niitä saa oivalluksia ja itsetuntemus lisääntyy. Toivon, että myös minun teksteistäni on siltä osin sinulle mahdollisimman paljon apua!
On kuitenkin asioita, joita ei voi tehdä yksin. Alla muutama syy sille, miksi yhdessä on helpompi päästä eteenpäin kuin yksin.
Joskus tuntuu, ettei enää jaksa jauhaa. Jos olet hakenut apua esimerkiksi uupumukseen, ahdistukseen tai masennukseen jo monestakin paikasta ja joutunut selittämään tilannettasi usealle taholle, etkä silti saanut tarvitsemaasi apua, et ole yksin. Asioista puhuminen on raskasta ja voi tuntua, että pelkkä keskustelu ei auta eikä vie eteenpäin.
Tunneasioiden ja mielenterveysongelmien ratkaisut eivät useinkaan ole helppoja ja nopeita. Taustat ja tilanteet ovat monisyisiä, ja niistä keskusteleminen on tärkeää. Joskus sitä kuitenkin toivoisi että ongelmia voisi työstää toisellakin tavalla.
Oletko hyvä puhumaan tunteistasi?
Jos olet jo opetellut tunnistamaan ja ymmärtämään tunteitasi ja käytöstäsi, voi olla että olet todella hyvin kärryillä siitä millaisia tunteita ja niihin liittyviä käytösmalleja sinulla on. Tunteiden kanssa selviäminen ja käytösmallien muuttaminen voi silti olla todella vaikeaa.
Joskus voi käydä niinkin, että kun etsii apua esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennusoireiluun, joutuu huomaamaan olevansa liiankin hyvä selittämään ja ymmärtämään itseään. Monella on kokemuksia siitä, että ei tule oireineen otetuksi vakavasti, koska osaa selittää tilanteensa ”liian hyvin”.
Tunteiden käsittelyyn ei kuitenkaan pelkkä logiikka riitä. Itse asiassa tunteista puhumalla voi tosiasiassa onnistua ohittamaan ne, jos niiden kokeminen unohtuu.
Yhdenvertaisuus on yksi tärkeimmistä arvoistani. Tiedän lähipiirini kokemuksista, että erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien voi olla vaikea löytää turvallista terapeuttia, ja sopivan etsiminen kokeilujen kautta voi olla paitsi turhauttavaa, myös satuttavaa.
Toisaalta pidän epämukavana oman terapiavastaanottoni julistamista turvalliseksi, sillä minähän en voi määrittää kenenkään kokemusta. Voin ainoastaan pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman turvallisen tilan, ja mahdollisesti virheitä tehtyäni pyytää anteeksi ja luvata toimia jatkossa paremmin.
Haluan kuitenkin kirjata joitakin periaatteita ja käytäntöjä, joiden pohjalta toimin sekä terapeuttina että yksityiselämässä. Näiden myötä sukupuolisensitiivinen ja turvallinen terapia uskoakseni mahdollistuu. Jos jokin muu asia huolettaa, vastaan mielelläni mihin tahansa näihin liittyviin kysymyksiin.
Kuvittele ihminen, josta et pidä tai jonka kanssa sinun on hankala olla. Millaisia mielikuvia ajatus herättää? Millaisia ajatuksia, muistoja, tuntemuksia kehossa?
Seuraavaksi joku, joka on sinulle läheinen. Miten mielikuvat ja tuntemukset muuttuvat?
Mielikuvat kertovat sisäisestä maailmastamme, ja ovat usein vahvoja. Jännittävä tilanne nostattaa jo ajatuksena kylmän hien pintaan, ja kuvittelemme jo etukäteen, mitä tulee tapahtumaan.
Positiiviset mielikuvat puolestaan auttavat rentoutumaan ja luomaan turvan tunnetta.
Kelan kuntoutuspsykoterapia 16-25 -vuotiaille voi olla keskusteluterapian lisäksi myös musiikkiterapiaa, jota voidaan siis käyttää esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden, sosiaalisten ongelmien tai itsetunto-ongelmien hoitamiseen siinä missä keskusteluterapiaakin.
Musiikkiterapiaan tullessasi sinun ei tarvitse osata soittaa tai ymmärtää musiikin rakenteita. Jos musiikki herättää sinussa tunteita ja muistoja, tai jos olet joskus kokenut jonkin kappaleen sanoittavan omaa elämääsi, on sinulla mainiot lähtökohdat hyötyä musiikkiterapiasta.
Hengityksestä ja hyvinvoinnista puhutaan nykyään paljon. Hengitysharjoitukset lievittävät stressiä ja ahdistusta sekä auttavat rentoutumaan aktivoimalla kehon parasympaattista hermostoa – eli lepohermostoa. Hengitys ja hermosto ovat siis liitoksissa toisiinsa.
Erilaisia hengitysharjoituksia on kuitenkin valtava määrä, ja jokaisella on omat puolestapuhujansa. Mikä niistä on paras?
